Osuustoiminnan opetus lisää yritystoiminnan opetuksen diversiteettiä

Maassamme on alansa johtavia osuustoiminnallisia yrityksiä niin kaupan, pankkitoiminnan, elintarviketeollisuuden kuin metsäteollisuuden aloilta. Lisäksi maassamme toimii merkittäviä keskinäisiä yhtiöitä. Suomesta löytyy myös tuhansia osuustoiminnallisia yrityksiä työosuuskunnista vesiosuuskuntiin ja kaikkea siltä väliltä. Yksi selitys osuustoiminnan vahvaan asemaan Suomessa on suomalaisten vahva usko demokratiaan, mikä osuustoiminnassa korostuu.

Osuustoiminta ei ole kilpaileva yritysmuoto, vaan täydentävä vaihtoehto pörssi-, perhe-, tmi- ja ky-yritysmuotojen rinnalla. Erityisen hyvin osuustoiminta soveltuu asiakas- ja tuottajalähtöisiin yrityksiin. Osuustoiminnassa jäsenten etu on toiminnan lähtökohta. Jäsenten edun lisäksi osuustoiminnassa korostuu vastuullisuus ympäröivästä yhteisöstä sekä yrityksen henkilöstöstä.

Osuustoiminnan opetus on varsin puutteellista

Osuustoiminnan opetus ei Suomessa ole missään suhteessa liiketoiminnan laajuuteen nähden. Peruskouluista ja lukioista osuustoiminnan opetus puuttuu kokonaan. Myös keskiasteella sekä ammattikorkea- ja tiedekorkeakouluissa osuustoiminnan opetus on varsin puutteellista.

Tiedekorkeakouluissa on viime vuosina perustettu muutamia työelämäprofessuureja ja Executive in Residence -tehtäviä osuustoiminnan opetuksen saamiseksi korkeakouluihin. Ne ovat syntyneet pääasiassa osuustoiminnallisten yritysten ehdotuksista ja ajamina sekä osin rahoittamina. Korkeakoulujen oma imu näiden saamiseksi on toistaiseksi ollut vähäistä, vaikkakin korkeakoulut ovat olleet opetuksen laajennuksiin ainakin pääosin tyytyväisiä. Muutamat korkeakoulut, kuten Itä-Suomen yliopisto ja LUT-yliopisto, ovat panostaneet osuustoiminnan opetukseen myös pysyvämmin.

Itse olen saanut työskennellä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun osa-aikaisessa Executive in Residence -tehtävässä jo lähes 3 vuoden ajan. Aallon historian ensimmäiset osuustoimintakurssit on pidetty ja ne ovat nyt osa jatkuvia valinnaisia 6 opintopisteen kursseja. Itse olen kokenut olevani tervetullut yliopiston yhteisöön ja Kauppakorkeakoulun dekaani on vahvasti kannustanut toimintaa ja tukenut opetusta laajentavana elementtinä. Vakanssin rahoitus on kokonaisuudessaan tullut osuustoiminnallisilta yrityksiltä ja yhteisöiltä. 

Voisiko osuustoiminnan opetuksen nähdä yritystoiminnan opetuksen diversiteettiä lisäävänä elementtinä? Osuustoiminta ei yritysmuotona kilpaile tai pyri syrjäyttämään mitään muita yritysmuotoja, mutta se tarjoaa erilaisen mallin yritystoimintaan. Eikö sen pitäisi kelvata tasavertaisena muiden opetettujen yritysmuotojen rinnalle? Erilliset osuustoimintakurssit korkeakouluissa ovat hyvä alku, mutta osuustoiminnan opetuksen tavoite tulisi olla osana perusopetusta aina siinä kohtaa, kun osuustoiminnan erityispiirteet poikkeavat esimerkiksi pörssiyhtiön toiminnasta. Tämä pätee kaikilla eri opetustoiminnan asteilla. Toivonkin, että opetusministeriö ottaisi osuustoimintaopetuksen merkittävästi nykyistä vahvemmin mukaan opetussuunnitelmiin. Osuustoimintayritykset ovatkin vieneet tätä viestiä hyvin laajasti opetusministeriöön.



Kirjoittaja on SOK:n entinen pääjohtaja Taavi Heikkilä, joka toimii nykyään osa-aikaisena Executive in Residence -tehtävässä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa.